Taustatarina kuinka pääsin mukaan:
Eräänä sunnuntaisena aamuna sain puhelin soiton Purnun näyttelyn kuratoijalta, hän oli juuri löytänyt minut sattumalta ja halusivat minut mukaan heidän kesän ryhmänäyttelyyn. Näyttelyyn oli muistaakseni vain 4-5 kuukautta aikaa ja siinä piti saada aikaiseksi omien suunnitelmien mukaisesti kolme fraktaalianimaatio videoteosta. Aluksi jokaisena päivänä tein teoksia, yöt tietokone laski niistä kuvia, keskivaiheen jälkeen kone laski yhtä kyytiä, että kaikki valmistuvat ajoissa. Oli kunnon törmäyskurssi näyttelyn pitämiseen, sen voin sanoa. Videoteostot saatiin avajaispäiväksi valmiiksi, printit oli valmistettu edeltävällä viikolla.
Helsingin Sanomissa:
Koko näyttelyn kohokohdaksi nousevat Jan Jämsénin videoteokset, jotka vangitsevat hypnoottisilla fraktaaleillaan eli kuvioilla, joita voi suurentaa tai pienentää niin, että samat muodot toistuvat uudestaan ja uudestaan. Samanlaisia muotoja voi löytää luonnosta simpukankuorista kukkakaalinnuppuihin.
Koko jutun voi lukea täältä Purnun kesänäyttely palkitsee katsojan toistuvilla ahaa-elämyksillä – Kulttuuri | HS.fi